Viking Line: Vakaa toiminta haastavilla markkinoilla - muutosten ja valmistelujen vuosi

Viking Line Abp TILINPÄÄTÖSTIEDOTE
13.02.2026, klo 09.00
Vakaa toiminta haastavilla markkinoilla - muutosten ja valmistelujen vuosi

NELJÄS KVARTAALI 2025

(neljäs kvartaali 2024)

· Liikevaihto oli 112,6miljoonaa euroa(109,5 milj. euroa).
· Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7miljoonaa euroa (0,6milj. euroa).
· Liiketulos oli3,6miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa).
· Rahoitustuotot ja -kulut olivat1,0miljoonaa euroa (2,1milj. euroa).
· Tulos ennen veroja oli4,5miljoonaa euroa (3,7milj. euroa).
· Tulos verojen jälkeen oli 4,1 miljoonaa euroa(3,5milj. euroa).

TAMMIKUU-JOULUKUU2025

(tammikuu-joulukuu 2024)

· Liikevaihto oli 480,9miljoonaa euroa (480,2 milj. euroa).
· Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5miljoonaa euroa (1,4milj. euroa).
· Liiketulos oli21,1miljoonaa euroa (26,7milj. euroa).
· Rahoitustuotot ja -kulut olivat-2,1miljoonaa euroa (-6,9milj. euroa).
· Tulos ennen veroja oli18,9miljoonaa euroa (19,8 milj. euroa).
· Tulos verojen jälkeen oli 16,0miljoonaa euroa (15,9 milj. euroa).
· Investoinnit pääasiassa Gabriellaan ja Viking XPRS:iin olivat 19,6 miljoonaa
euroa (24,6 milj. euroa pääasiassa Viking Cinderellaan ja Birka Gotlandiin).
· Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan jakamaan
osinkoa enintään 1 euroa osakkeelta, jaettuna kahteen erään niin, että 50
senttiä maksetaan toukokuussa ja toinen erä suunnitellaan maksettavan syyskuun
2026 aikana.

Näkymät koko toimintavuodelle 2026

Hallitus arvioi, että vuoden 2026 tulos ennen veroja on samalla tasolla tai
hieman parempi kuin vuonna 2025.

Merkittävää epävarmuutta aiheuttaa kuitenkin pitkäaikainen taloudellinen
laskusuhdanne liikennealueellamme, mikä vaikuttaa yhä negatiivisesti asiakkaiden
kulutuskäyttäytymiseen. Myös geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta
erityisesti energian hintojen ja päästöoikeuksien osalta. Näiden tekijöiden
yhteisvaikutuksena matkustajamarkkinoiden kehitystä on vaikea ennustaa ja
ennustettavuus on rajallista.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Päättynyt vuosi oli markkinaympäristöltään haastava. Kuluttajien varovaisuus,
geopoliittinen epävarmuus sekä heikko talouskehitys lähialueillamme loivat
epävarmuutta kysyntään. Näistä lähtökohdista huolimatta Viking Line saavutti
ennusteidemme mukaisen tuloksen, mikä osoittaa, että yhtiö on tänään vakaammalla
pohjalla kuin ennen pandemiaa. Pitkäjänteinen työmme tehostamisen ja
kustannusvalvonnan parissa sekä panostuksemme elämyksiin, asiakaskeskeisyyteen
ja korkeatasoiseen palveluun tuottavat tulosta.

Vuosi käynnistyi rauhallisesti muun muassa välttämättömien telakointien vuoksi,
jotka vaikuttivat kapasiteettiin. Toisella neljänneksellä kysyntä alkoi elpyä.
Viileä ja epävakaa alkukesä vaimensi sesongin kehitystä, mutta heinäkuun
lämpöaalto toi selvästi myönteisen käänteen. Kesäkausi kokonaisuudessaan eteni
odotusten mukaisesti, ja matkustajamäärät pysyivät vahvalla tasolla.

Syksyllä toteutimme kohdennettuja toimenpiteitä tuloksen turvaamiseksi
keskittyen kustannusten sopeuttamiseen ja operatiivisen tehokkuuden
parantamiseen. Nämä toimenpiteet osoittautuivat vaikuttaviksi, ja neljäs
vuosineljännes kehittyi edellisvuotta paremmin. Yhä kilpaillummilla markkinoilla
onnistuimme säilyttämään vakaat matkustajamäärät koko vuoden ajan.
Rahtisegmentti kehittyi erittäin vahvasti, ja saavutimme vuoden aikana uuden
rahtiennätyksen - selvä osoitus määrätietoisesta markkinatyöstä ja hyvästä
operatiivisesta osaamisesta.

Yhteisomisteinen laivamme Birka Gotland, jota operoimme yhdessä
Gotlandsbolagetin kanssa, liikennöi ensimmäisen täyden vuotensa. Tulos ei vielä
vastannut täysin odotuksiamme, mutta näemme asteittaista parannusta
toteutettujen toimenpiteiden ja toiminnan vakiinnuttamisen myötä.

Sääntelymuutokset vaikuttivat edelleen kustannusrakenteeseemme. ETS‑päästökaupan
vaiheittainen käyttöönotto kasvoi 40 prosentista 70 prosenttiin, samalla kun
FuelEU Maritimea sovellettiin ensimmäistä kertaa. Olemme pystyneet hallitsemaan
merkittävän osan ETS:n vaikutuksista Turku-Tukholma-reitillä lisäämällä
biokaasun käyttöä, mutta uusiutuvien polttoaineiden saatavuus on edelleen
rajallista. Epävarmuutta aiheuttavat myös tulevat globaalit säädökset ja niiden
yhteensovittaminen EU-lainsäädännön kanssa.

Kestävyys on keskeinen näkökulma niin kustannusten, markkinoiden odotusten kuin
Viking Linen yhteiskunnallisen roolin kannalta. On selvää, että kannattava
liikennöinti vanhemmilla, fossiilisia polttoaineita käyttävillä aluksilla tulee
lähitulevaisuudessa olemaan yhä vaikeampaa. Siksi on välttämätöntä varmistaa
kannattavuustaso, joka mahdollistaa uudet investoinnit. Lyhyellä aikavälillä
meidän on tunnistettava ja hallittava kehityksen esteet, pitkällä aikavälillä
kasvun jatkuminen samalla kannattavuustasolla on edellytys jatkuville
investoinneille ja innovaatioille.

Jatkamme määrätietoista kehitystyötä, johon kuuluu muun muassa suuremman
sähköistetyn aluskonseptin suunnittelu Helsingin ja Tallinnan väliselle
reitille. Helios-projekti on tärkeä askel kilpailukykymme vahvistamisessa ja
liiketoimintamme tulevaisuuden turvaamisessa. Samanaikaisesti keskitymme
digitalisaatioon sekä prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen. Tämä työ,
yhdessä asiakastarjonnan jatkuvan kehittämisen kanssa, luo hyvät edellytykset
pitkäjänteiselle ja kestävälle kehitykselle.

On ilahduttavaa, että asiakkaamme antavat edelleen erittäin korkeita arvosanoja
ja että NPS-tasomme pysyy vahvana. Tämä on suoraa seurausta henkilöstömme
päivittäisestä sitoutumisesta ja ammattitaidosta. Yhdessä luomamme
asiakaskokemus laivoillamme on yksi Viking Linen keskeisimmistä
kilpailuvalteista.

Haluan esittää lämpimät kiitokset koko organisaatiolle lämpimästä vastaanotosta
ensimmäisenä toimitusjohtajavuotenani. On ollut sekä inspiroivaa että erittäin
mieluisaa tulla mukaan toimintaan, jossa työskentelee näin sitoutunut ja osaava
henkilöstö. Kiitän myös edeltäjääni Jan Hansesia hänen merkittävästä
panoksestaan ja pitkästä sitoutumisestaan Viking Lineen. Sydämellinen kiitos
kuuluu myös asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja tavarantoimittajillemme
luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Odotan innolla, että voimme yhdessä
kehittää Viking Linea selkeästi ja pitkäjänteisesti eteenpäin.

YHTEENVETO TUNNUSLUVUSTA

2025 2024 2025 2024
MEUR 1.10.-31.12. 1.10.-31.12. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.

Liikevaihto 112,6 109,5 480,9 480,2
Liiketoiminnan 0,7 0,6 1,5 1,4
muut tuotot
Liiketulos 3,6 1,5 21,1 26,7
Tulos ennen 4,5 3,7 18,9 19,8
veroja
Tilikauden 4,1 3,5 16,0 15,9
tulos

LIIKENNE JA MARKKINAT

Konserni harjoitti vuoden aikana matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä
kokonaan omistamallaan aluksella sekä yhdellä yhteisomisteisella aluksella
Pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella.

Gabriella telakoitiin 1.-18. tammikuuta. Viking XPRS telakoitiin 18. tammikuuta
- 6. helmikuuta. 21. tammikuuta - 6. helmikuuta Viking Cinderella korvasi Viking
XPRS:n Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Tämän jälkeen Viking
Cinderella palasi omalle reitilleen Helsinki-Maarianhamina-Tukholma. Birka
Gotland, Viking Linen ja Gotlandsbolagetin yhdessä omistama alus, oli
suunnitellulla liikennöintitauolla 6.-15. tammikuuta.

19. kesäkuuta - 10. elokuuta Gabriella ja Viking Cinderella poikkesivat
Tallinnaan normaalin liikenteensä aikana Helsinki-Maarianhamina-Tukholma
-reitillä. Kesä- ja elokuussa nämä alukset tekivät myös useita risteilyjä
Helsingistä Visbyyn.

Vertailukaudella, 20. maaliskuuta 2024, yhteisomisteinen Birka Gotland aloitti
risteilyt Tukholmasta. Liikenteen aloitusta edelsi laaja telakointi ja aluksen
päivittäminen. Vertailukaudella telakoitiin myös Viking Cinderella ja Viking
Glory.

Kokonaan omistettujen alusten matkustajamäärä oli 4 608 573 (4 646 676), mikä
merkitsee pientä laskua edellisvuoteen nähden. Konsernin kokonaismarkkinaosuus
liikennealueella oli 32,1 % (32,8 %). Risteilyliikenteessä Birka Gotlandin
matkustajamäärä oli 570 513 (438 743 vertailukaudella 20.3.-31.12.2024), mikä
kuvastaa pidempää liikennekautta ja hyvää kapasiteetin käyttöastetta.

Kehitys vaihteli liikennealueittain. Suomen-Ahvenanmaan-Ruotsin liikenteessä
matkustajamäärä kasvoi, erityisesti Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä.
Suomen-Viron liikenteessä volyymi pysyi lähes muuttumattomana edellisvuoteen
verrattuna. Telakoinnit ja reittimuutokset vaikuttavat vuosivertailuun.
Risteilykysyntä päämarkkinoilla oli vaihtelevaa, mutta kansainvälinen
matkustaminen kasvoi.

Viking Linen markkinaosuus Suomen-Ruotsin liikenteessä oli 59,8 % (59,8 %).
Suomen-Viron liikenteessä markkinaosuus laski 24,3 %:iin (24,5 %), pääosin
siksi, että Viking XPRS oli telakassa vuoden alussa.

Viking Linen rahtivolyymit kasvoivat neljäntenä vuonna peräkkäin. Vuonna 2025
kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä oli 139 484 (134 219), mikä on uusi ennätys.
Konsernin rahtimarkkinaosuus arvioitiin olevan 19,4 % (17,8 %). Tulosta voidaan
pitää merkittävänä, koska Suomi, Viking Linen päämarkkina, elpyy taantumasta
hitaasti ja kansantalouden kasvu oli lähes nollassa vuoden aikana. Ulkoiset
tekijät, kuten Ukrainan sodan jatkuneet vaikutukset ja rakentamisen alan lasku,
vaikuttivat edelleen rahtimääriin negatiivisesti.

Vuoden aikana Viking Line otti käyttöön mahdollisuuden rahtiasiakkaille ostaa
fossiilittomia ylityksiä kaikilla kolmella reitillä. Uusi palvelu otettiin hyvin
vastaan ja se heijastaa kasvavaa kysyntää vähäpäästöisille kuljetusratkaisuille.
Palvelu auttaa sekä Viking Line Cargon käyttäviä kuljetusyrityksiä että heidän
asiakkaitaan teollisuudessa ja kaupassa vähentämään omia päästöjään osana EU:n
päästövähennystavoitteita.

Pitkäjänteinen toimintamalli jatkuu koko rahtiliiketoiminnassa, mitä tukee
yhtiön vakaa taloudellinen asema. Säännöllisillä ja luotettavilla aikatauluilla
Viking Line on voittanut ja säilyttänyt rahti-asiakkaidensa luottamuksen.
Sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta sekä Viking Line Cargossa että laajemmin
organisaatiossa työskentelee lähellä asiakkaita palveluiden kehittämiseksi
edelleen.

Kuljetettujen henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 27,8 % (28,9 %).

VUODEN 2025 NELJÄNNEN KVARTAALIN LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto kasvoi 2,8 % ollen 112,6 miljoonaa euroa ajanjaksolla
1.10.-31.12.2025 (109,5 milj. euroa 1.10.-31.12.2024). Liiketulos oli 3,6
miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa).

Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat 3,2 % ollen 99,2 miljoonaa euroa (96,1
milj. euroa), rahtitoiminnan tuotot olivat 12,8 miljoonaa euroa (12,9 milj.
euroa) ja muut tuotot 0,6 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). Myyntikate oli 88,6
miljoonaa euroa (86,0 milj. euroa).

Käyttökulut laskivat 0,6 % ollen 77,9 miljoonaa euroa (78,4 milj. euroa). Palkka
- ja työsuhde-etuuksien kustannukset laskivat 0,3 % eli 0,1 miljoonaa euroa ja
liiketoiminnan muut kulut laskivat 0,9 % eli 0,4 miljoonaa euroa.

TAMMI-JOULUKUUN 2025 LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto kasvoi 0,2 % ollen 480,9 miljoonaa euroa ajanjaksolla
1.1.-31.12.2025 (480,2 milj. euroa 1.1.-31.12.2024). Liiketulos oli 21,1
miljoonaa euroa (26,7 milj. euroa). Konsernin tulos ennen veroja oli 18,9
miljoonaa euroa (19,8 milj. euroa).

Hieman heikompi tulos vuoteen 2024 verrattuna johtuu pääasiassa ensimmäisestä
neljänneksestä, jolloin kaksi alusta oli poissa liikenteestä suunniteltujen
telakointien vuoksi, mikä vaikutti volyymeihin ja tuloihin. Muutoin toiminta
kehittyi edellisvuoden tapaan, epävarman kysynnän ja geopoliittisen tilanteen
vallitessa.

Matkustajatoiminnan tuotot laskivat 0,1 % ollen 427,4 miljoonaa euroa (427,7
milj. euroa), rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 3,2 % ollen 51,6 miljoonaa euroa
(49,7 milj. euroa) ja muut tuotot olivat 2,2 miljoonaa euroa (2,7 milj. euroa).
Myyntikate oli 379,5 miljoonaa euroa (377,7 milj. euroa).

Käyttökulut kasvoivat 1,7 % ollen 328,6 miljoonaa euroa (323,0 milj. euroa),
josta päästöoikeuskulut olivat 4,5 miljoonaa euroa (3,1 milj. euroa). Palkka- ja
työsuhde-etuuksien kustannukset kasvoivat 2,8 % eli 3,4 miljoonaa euroa, pääosin
siksi, että Viking Line miehitti Birka Gotlandin palveluhenkilöstöllä.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 1,1 % eli 2,2 miljoonaa euroa.
Päästöoikeuksien kustannusten, väylämaksujen ja telakointien korjaus- ja
ylläpitokustannusten nousu muodostavat suuren osan kasvusta. Muihin
liiketoiminnan kuluihin sisältyy myös pandemia-aikana saatujen liikennetukien
palautus 1,1 miljoonaa euroa.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin investoinnit olivat 1.1.-31.12.2025 yhteensä 19,6 miljoonaa euroa
(24,6 milj. euroa). Investoinnit olivat 4,1 % liikevaihdosta (5,1 %). Merkittävä
osa investoinneista kohdistui Gabriellan ja Viking XPRS:n telakointeihin, mutta
merkittävä osuus kohdistui myös päästöoikeuksien hankintaan, jotka kirjataan
aineettomiksi hyödykkeiksi. Vertailuvuoden investoinnit olivat pääosin Viking
Cinderellan telakointiin ja Birka Gotlandin hankintaan.

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 31.12.2025 yhteensä 93,6
miljoonaa euroa (122,5 milj. euroa). Konsernin luotto Viking Gracen rahoitukseen
maksettiin kokonaan takaisin tammikuussa 2025.

Omavaraisuusaste oli 55,8 % (54,0 %).

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 47,6 miljoonaa euroa (55,8 milj.
euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit olivat 22,1 miljoonaa euroa
(22,1 milj. euroa).

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 57,8 miljoonaa euroa (49,0 milj. euroa).
Investointien nettorahavirta oli -16,8 miljoonaa euroa (-21,7 milj. euroa) ja
rahoituksen nettorahavirta -49,2 miljoonaa euroa (-56,7 milj. euroa).

Konsernin lainasopimuksissa on markkinaehtoiset lainakovenantit.
Rahoituskovenantit sisältävät vähimmäisvaatimukset likviditeetistä ja
omavaraisuusasteesta sekä konsernin taloudellisen nettovelan enimmäistason
suhteessa EBITDA:an.

Osingonmaksurajoitus yhdessä konsernin lainasopimuksessa on voimassa, jos
konsernin velkaantuneisuus suhteessa EBITDA:an ylittää suhdeluvun 5,0. Konsernin
velkaantuneisuus on alle 5,0, joten rajoitus ei ole voimassa.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Viking Linen toiminta on alttiina erilaisille riskeille, jotka vaihtelevat
laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä
yhtiön kykyyn saavuttaa tiettyjä sosiaalisia ja ympäristötavoitteita.
Merkittävimmät riskit on luokiteltu viiteen kategoriaan: strategiset,
operatiiviset, vahinkoriskit, taloudelliset riskit ja ilmastoriskit. Vuonna 2025
Viking Line laajensi luokitusta erillisellä ilmastoriskien luokalla.

Strategiset riskit

Geopoliittiset muutokset ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne sekä
niiden vaikutus energian hintoihin, inflaatioon ja matkustushalukkuuteen,
merenkulku- ja lainsäädäntöpolitiikka, ilmastoriskit, kilpailutilanne ja
markkinakehitys voivat vaikuttaa negatiivisesti ja olennaisesti konsernin
tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tulokseen, kassavirtaan ja taloudelliseen
tilanteeseen.

Yhtiön palveluiden ja tuotteiden kysyntään vaikuttavat myös megatrendit, kuten
lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta, mikä voi
muuttaa yleisön käsitystä lauttaliikenteestä. Lisäksi suurimmalle osalle
asiakkaistamme toimintamme on huvituotetta, ei välttämättömyystuote, mikä tekee
siitä korvattavissa olevan - asiakkaat voivat valita muita vaihtoehtoja.

Vuodenajasta riippuvat vaihtelut vaikuttavat Viking Linen liiketoimintaan.
Kolmas vuosineljännes tuottaa yleensä suurimman osan vuoden tuloksesta.

Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä
mahdollisesti negatiivisin seurauksin. Ahvenanmaan veroetuus, joka mahdollistaa
verovapaan myynnin liikenteessä Ahvenanmaalle ja Ahvenanmaalta, on pysyvä. EU:n
komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, jotka mahdollistavat
merimiesten nettotulojärjestelmän, ovat toistaiseksi voimassa.

Suomalainen merenkulku kuuluu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n
määräysten, EU-direktiivien, HELCOM-suositusten ja kansallisen lainsäädännön
piiriin. Seuraamme aktiivisesti ympäristömääräysten valmistelua,
ympäristöteknologian kehitystä ja tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja kiristyviin
ympäristömääräyksiin.

Merkittävää epävarmuutta aiheuttaa Suomen talouden laskusuhdanne, joka on viime
vuosina vaikuttanut asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen negatiivisesti.

Nopea teknologinen kehitys ja kasvavat kyberuhat voivat vaikuttaa
liiketoimintaan negatiivisesti. Tietoturva-aukot voivat johtaa tietomurtoihin ja
arkaluontoisen tiedon menetykseen, mikä voi vahingoittaa yhtiön mainetta ja
tulosta.

1.1.2024 lähtien merenkulku sisällytettiin EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS).
ETS on yksi EU:n keinoista saavuttaa omat ilmastotavoitteensa ja kansainväliset
sitoumuksensa Pariisin sopimuksen puitteissa. Alusten kasvihuonekaasupäästöjen
sisällyttäminen ETS:ään tapahtuu vaiheittain vuosina 2024-2026, jolloin kaikki
päästöt sisältyvät järjestelmään. Viking Line Abp:n tulee vuodesta 2024 lähtien
luovuttaa päästöoikeuksia vastaavasti 40 % (vuonna 2025 70 % ja 2026 100 %)
laivaston kasvihuonekaasupäästöistä valvontaviranomaiselle, joka Viking Linen
osalta on Suomen Energiavirasto. Eduskunnan hyväksymä niin sanottu saaripoikkeus
tarkoittaa, että Suomen mannermaan ja Ahvenanmaan välisen liikenteen päästöt
ovat vapautettuja päästöoikeuksien luovutusvaatimuksesta. Merkittävä osa
Turku-Tukholma- ja Helsinki-Tukholma-linjojen liikenteestä on näin ollen
päästökaupan ulkopuolella. Saaripoikkeus on voimassa 31.12.2030 saakka.
Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten markkinalla oleva
oikeuksien määrä sekä ulkoiset tekijät kuten geopoliittiset ja
energiapoliittiset päätökset.

1.1.2025 lähtien FuelEU Maritime -asetus tuli voimaan Euroopan merenkulussa.
Asetus keskittyy alusten käyttämään energiaan ja pyrkii vaiheittain poistamaan
fossiiliset polttoaineet ja lisäämään uusiutuvien tai päästöttömien
energialähteiden osuutta eurooppalaisessa laivastossa. Asetuksen piiriin
kuuluvien laivojen tulee saavuttaa ennalta määritetyt parannukset
kasvihuonekaasuintensiteetissä. Vaatimustaso nousee viiden vuoden välein
epälineaarisella käyrällä, ja ensimmäisellä viiden vuoden jaksolla vaaditaan 2 %
vähennys vuoden 2020 vertailuvuoteen nähden. Vuoteen 2050 mennessä alusten
kasvihuonekaasuintensiteetin tulee olla vähentynyt 80 % verrattuna
vertailuvuoteen. Jos vaatimuksia ei noudateta, aluksen omistajalle määrätään
sakkoja suhteessa aluksen alisuoriutumiseen. Sakot kasvavat vuosittain, mikä voi
vaikuttaa merkittävästi kannattavuuteen. Päästöttömiä merenkulun polttoaineita
tai teknologioita ei ole tällä hetkellä saatavilla. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että tulevaisuudessa käytetään bio- ja vaihtoehtoisia polttoaineita sekä
fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden hinta
ja saatavuus ovat avainkysymyksiä tulevaisuudessa.

Operatiiviset riskit

Konsernin toiminta on riippuvaista toimivasta logistiikasta ja vakaista IT
-järjestelmistä. Murrot, tekniset viat tai häiriöt voivat aiheuttaa katkoksia ja
taloudellisia seurauksia. Kyberhyökkäykset ovat kasvava maailmanlaajuinen uhka.
Liikenteen tai IT-kommunikaation häiriöt voivat vaikuttaa konsernin tulokseen
negatiivisesti.

Viking Line panostaa jatkuvaan alusten huoltoon, vankkoihin
turvallisuusjärjestelmiin, koulutukseen ja säännöllisiin harjoituksiin
minimoidakseen suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä. Tietohallinnon
riskien vähentämiseksi kehitetään tehokkaita suojausratkaisuja, vaihtoehtoisia
toimintamalleja ja investoidaan järjestelmien luotettavuuteen.

Osaavan henkilöstön rekrytointi, sitouttaminen ja kehittäminen on ratkaisevaa
menestykselle. Avainhenkilöiden menettäminen ja uusien osaajien houkuttelun
epäonnistuminen voivat vahingoittaa konsernin toimintaa.

Toimitusketjun häiriöt, kuten viiveet tai kriittisten materiaalien puute, voivat
vaikuttaa liiketoimintaan negatiivisesti. Tämä kattaa toimitusongelmat,
kuljetukset ja varastoinnin.

Laki- ja sääntömuutokset voivat vaikuttaa operatiivisiin prosesseihin.
Ajantasaisen tiedon ylläpitäminen ja sopeutuminen uusiin vaatimuksiin on
olennaista sanktioiden välttämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääolosuhteet voivat vaikuttaa
liiketoimintaan, erityisesti merenkulussa. Varautumissuunnitelmien laatiminen
tällaisten tilanteiden varalta on tärkeää katkosten minimoimiseksi.

Työtapaturmat ja terveysriskit voivat vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja
tuottavuuteen. Korkean turvallisuustason ylläpito ja säännöllinen koulutus ovat
keskeisiä.

Vahinkoriskit

Meriturvallisuutta ja merenkulun suojaa ohjaavat ISMC (International Safety
Management Code) ja ISPS (International Ship & Port Facility Security Code),
joilla on korkein prioriteetti Viking Linen toiminnassa. Viking Line on
kehittänyt oman varustamokohtaisen turvallisuusjärjestelmän, jota päivitetään
säännöllisesti riskitilanteiden tunnistamiseksi ja onnettomuuksien
ehkäisemiseksi. Tavoitteena on, että turvallisuus paranee jatkuvasti.

Viking Linella on nollatoleranssi rikosten, häirinnän ja järjestyshäiriöiden
suhteen laivoilla. Tämän toteutumiseksi tehdään jatkuvaa työtä, työryhmä
kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta.

Viking Linella on kriisivalmiussuunnitelma, jonka tavoitteena on ehkäistä ja
lieventää merkittävien tapahtumien ja kriisien seurauksia matkustajille,
henkilöstölle, liikenteelle, omaisuudelle, ympäristölle, liiketoiminnalle ja
yrityksen maineelle. Kriisivalmiussuunnitelmaan kuuluu tehokas
hälytysjärjestelmä, joka perustaa nopeasti konsernin keskitetyn
kriisiorganisaation. Kriisitilanteissa keskitetty kriisiorganisaatio tekee
tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia organisaatioita, yrityksiä ja
asiantuntijoita tukena kriisityössä. Viestintä, tiedottaminen ja kriisituki ovat
keskeisiä osa-alueita kriisiorganisaation työssä. Organisaatiota koulutetaan ja
harjoitetaan jatkuvasti tehokkuuden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi fyysisen ja
henkisen paineen alla. Kriisiorganisaation tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä,
välttää vahinkoja ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle sekä palauttaa
toiminta mahdollisimman nopeasti normaaliksi ilman haittaa yhtiön brändille.

Ympäristöriskejä hallitaan tiukoin menettelyin minimoimalla
ympäristövaikutukset, kuten öljy- ja muut päästöt. Yritys noudattaa tarkasti
ympäristölainsäädäntöä ja pyrkii aktiivisesti vähentämään
ympäristökuormitustaan.

Säännöllinen huolto ja tarkastukset varmistavat alusten kunnon ja
turvallisuusstandardien täyttymisen. Tämä kattaa sekä sisäiset että ulkoiset
tarkastukset.

Henkilöstön koulutus ja harjoitukset ovat ratkaisevia hätätilanteiden ja
turvallisuusriskien hallinnassa. Koulutukseen kuuluvat mm. paloharjoitukset,
evakuointiharjoitukset ja muu turvallisuuskoulutus.

Yritys tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten ja kansainvälisten viranomaisten
kanssa turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi ja kriisitilanteisiin
varautumiseksi.

Konsernin alusten kirjanpitoarvo oli 409,7 miljoonaa euroa (423,5 milj. euroa).
Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 691,0 miljoonaa euroon
(699,5 milj. euroa) saakka. Lisäksi kaikki alukset on vakuutettu strike/delay-,
P&I- (Protection and Indemnity) ja PLR- (Passenger Liability Regulation)
-vakuutuksilla.

Taloudelliset riskit

Konserni altistuu erilaisille taloudellisille riskeille, kuten valuuttakurssi-
ja korkovaihteluille.

Tulot syntyvät euroina ja Ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisista
kassavirroista on euroja. Myyntitavaroiden ja polttoaineen ostohintaan
vaikuttavat muut valuutat, erityisesti Yhdysvaltain dollari.

Polttoaineen hinnan vaihtelut vaikuttavat suoraan konsernin tulokseen. Osittain
riskin pienentämiseksi konserni on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia MDO:n
(Marine Diesel Oil) kulutuksen osalta vuoden 2026 ensimmäiselle puoliskolle ja
LNG:n osalta ajalle 1.1.-30.9.2026.

Yhtiön kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen
kyvystä tuottaa positiivista kassavirtaa ja tulosta, mikä puolestaan riippuu
osin yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tekijöistä.

Yhtiön korolliset velat olivat 123,3 miljoonaa euroa 31.12.2025, joista 91,9 %
vaihtuviin korkoihin sidottuja. Korkotason muutokset vaikuttavat
rahoituskustannuksiin ja voivat vaikuttaa tuleviin rahoituskustannuksiin.

Pandemiavuosina 2020-2022 Suomeen liikennöineille matkustaja-alusvarustamoille
myönnettyjen liikennetukien jälkitarkastukset ovat käynnissä. Tarkastusten tulos
voi aiheuttaa tulevaisuudessa negatiivisen tulosvaikutuksen.

Ilmastoriskit

Viking Line on lisännyt vuonna 2025 riskiluokitteluun erillisen ilmastoriskien
kategorian. Ilmastoriskit käsitellään osana konsernin kokonaisvaltaista
riskienhallintaprosessia ja ne arvioidaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin
vaikutusten osalta. Työtä on systematisoitu EU:n kestävyysraportointidirektiivin
(CSRD) mukaisesti ja sillä pyritään varmistamaan pitkäaikainen kilpailukyky,
sääntelyvaatimusten täyttäminen ja siirtyminen kohti ilmastoneutraalia
merenkulkua.

Ilmastoriskit jaetaan kahteen pääkategoriaan:

· Fyysiset riskit: Äärimmäiset sääilmiöt, muuttuvat merenpinnankorkeudet ja
ilmastonmuutokset voivat vaikuttaa alusten toimintaan, satamainfrastruktuuriin,
toimitusketjuihin ja henkilöstön turvallisuuteen. Tämä voi johtaa kasvaviin
ylläpito-, vakuutus- ja varautumiskustannuksiin.
· Siirtymäriskit: Poliittiset päätökset, teknologinen kehitys, muuttuvat
asiakasmieltymykset ja markkinaolosuhteet vähähiiliseen talouteen siirryttäessä
voivat vaikuttaa kustannusrakenteeseen ja kannattavuuteen. Tämä sisältää
päästövähennysvaatimukset, päästöoikeuskustannusten kasvun ja vaihtoehtoisten
polttoaineiden saatavuuden.

Viking Line seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvien sääntelyjen ja
markkinaolosuhteiden kehitystä, mukaan lukien EU ETS ja FuelEU Maritime, ja
arvioi jatkuvasti skenaarioita riskialtistuksen vähentämiseksi. Yhtiö
työskentelee toimenpiteiden tunnistamiseksi, jotka pienentävät ilmastovaikutusta
ja vahvistavat sekä fyysisiin että siirtymäriskeihin varautumista.

ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 441 (2 403), joista emoyhtiössä 2 000
(1 938). Maahenkilöstöä oli 456 (468) ja merihenkilöstöä 1 984 (1 935).

Kauden aikana Viking Line Abp:n yhden tytäryhtiön 305 (257) työntekijää
vuokrattiin osakkuusyhtiö Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa
risteilyliikennettä Birka Gotland -aluksella. Viking Linen vuokraamat henkilöt
olivat pääasiassa palveluhenkilöstöä.

Vertailukaudella Viking Cinderella liputettiin Ruotsin lipusta Suomen lippuun.

Vuoden 2025 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 730 (2 583) henkilöä,
joista Suomessa asui 2 227 (2 056), Ruotsissa 373 (401), Virossa 129 (120) ja
muissa maissa 1 (6).

Miesten osuus oli 56,8 % (57,9 %) ja naisten osuus 43,2 % (42,1 %). Naisten
osuus esimiestehtävissä oli 28,9 % (25,7 %). Henkilöstön keski-ikä oli 44,5
vuotta (44,0).

KONSERNIN TULOSLASKELMA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

2025 2025 2025 2025 2024
MEUR Q4 Q3 Q2 Q1 Q4

LIIKEVAIHTO 112,6 152,5 128,4 87,3 109,5

Liiketoiminnan muut 0,7 0,2 0,2 0,4 0,6
tuotot

Kulut
Tavarat ja palvelut 24,0 31,3 27,5 18,5 23,5
Palkat ja työsuhde 30,5 31,9 33,1 28,7 30,6
-etuuksista aiheutuneet
kulut
Poistot ja 7,8 7,8 8,0 7,7 6,8
arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut 47,4 53,0 53,1 50,8 47,8
kulut
109,7 124,0 121,8 105,8 108,6

LIIKETULOS 3,6 28,7 6,9 -18,0 1,5

Rahoitustuotot 0,4 0,3 0,2 0,3 1,2
Rahoituskulut -1,6 -1,7 -2,4 -2,3 -2,0
Osuus 2,2 4,3 0,1 -1,9 2,9
pääomaosuusmenetelmällä
käsiteltyjen
osakkuus- ja
yhteisyritysten
tuloksesta
verojen jälkeen

TULOS ENNEN VEROJA 4,5 31,6 4,8 -22,0 3,7

Tuloverot -0,5 -2,3 -0,1 -0,1 -0,2

TILIKAUDEN TULOS 4,1 29,3 4,8 -22,1 3,5

Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 4,1 29,3 4,8 -22,1 3,5

Osakekohtainen tulos, 0,24 1,69 0,28 -1,28 0,20
euroa

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

2025 2025 2025 2025 2024
MEUR Q4 Q3 Q2 Q1 Q4

TILIKAUDEN TULOS 4,1 29,3 4,8 -22,1 3,5

Erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot 0,5 0,2 -0,7 1,4 0,0

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut laajan tuloksen erät yhteensä 0,5 0,2 -0,7 1,4 0,0

TILIKAUDEN LAAJA TULOS 4,5 29,4 4,1 -20,7 3,6

Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 4,5 29,4 4,1 -20,7 3,6

TUNNUSLUVUT

2025 2024
1.1.-31.12. 1.1.-31.12.

Oma pääoma / osake, euroa 18,61 18,61
Omavaraisuusaste 55,8 % 54,0 %

Investoinnit, Meur 19,6 24,6
- % liikevaihdosta 4,1 % 5,1 %

Matkustajat 4 608 573 4 646 676
Yksikkökuormat 139 484 134 219

Henkilöstö, keskimäärin 2 441 2 403

Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden
lukumäärä.

Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus) / (Taseen
loppusumma - saadut ennakot).

Pyöristyksistä voi syntyä +/- 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.

VASTUULLISUUSRAPORTTI

Vuoden 2025 vastuullisuusraportti on osa hallituksen toimintakertomusta ja
sisältyy vuoden 2025 tilinpäätökseen. Tietoa Viking Linen vastuullisuustyöstä on
saatavilla myös osoitteessa Vikingline.com.

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymää
Hallinnointikoodia, joka on saatavilla osoitteessa Cgfinland.fi. Viking Line
noudattaa koodia kokonaisuudessaan, ja poikkeamat selitetään (noudata tai selitä
-periaatteella). Vuoden 2025 selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
julkaistaan erikseen. Tietoa Viking Linen hallinnoinnista löytyy osoitteesta
Vikingline.com.

TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Hallitus ei ole tietoinen tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla
voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Viking Line Abp:n tase 31. joulukuuta 2025 osoittaa, että jakokelpoisia varoja
on 78 883 055,66 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan jakamaan osinkoa
enintään 1 euroa osakkeelta, yhteensä 17 280 000,00 euroa, jaettuna kahteen
erään niin, että 50 senttiä maksetaan toukokuussa ja toinen erä suunnitellaan
maksettavan syyskuun 2026 aikana.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia
tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu
niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit
asettavat oman pääoman suuruudelle.

YHTIÖKOKOUS

Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 21. huhtikuuta 2026
klo 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa Maarianhaminassa osoitteessa
Strandgatan 33.

Sähköinen versio vuoden 2025 virallisesta tilinpäätöksestä sekä hallinto- ja
ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä ja palkitsemisraportista julkaistaan
viikolla 13 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa Vikingline.com.

TALOUDELLINEN TIEDOTUS VUONNA 2026

Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2026 taloudelliset raportit ajalta 1.
tammikuuta-31. maaliskuuta, 1. tammikuuta-30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta-30.
syyskuuta. Toimintakatsaus ajalta tammikuu-maaliskuu julkaistaan 21. huhtikuuta,
puolivuotiskatsaus ajalta tammikuu-

kesäkuu julkaistaan 14. elokuuta ja toimintakatsaus ajalta tammikuu-syyskuu
julkaistaan 23. lokakuuta. Konsernin tilinpäätöstiedote tilikaudelta 2026
julkaistaan 19. helmikuuta 2027.

Maarianhaminassa 12. helmikuuta 2026
VIKING LINE ABP

Hallitus

KONSERNIN TULOSLASKELMA

2025 2024 2025 2024
MEUR Liite 1.10. 1.10. 1.1. 1.1.
-31.12. -31.12. -31.12. -31.12.

LIIKEVAIHTO 4 112,6 109,5 480,9 480,2

Liiketoiminnan muut tuotot 5 0,7 0,6 1,5 1,4

Kulut
Tavarat ja palvelut 24,0 23,5 101,4 102,5
Palkat ja työsuhde 6 30,5 30,6 124,2 120,9
-etuuksista aiheutuneet
kulut
Poistot ja arvonalentumiset 7 7,8 6,8 31,3 29,3
Liiketoiminnan muut kulut 8 47,4 47,8 204,4 202,2
109,7 108,6 461,3 454,8

LIIKETULOS 3,6 1,5 21,1 26,7

Rahoitustuotot 0,4 1,2 1,2 2,9
Rahoituskulut 9 -1,6 -2,0 -8,0 -11,2
Osuus 2,2 2,9 4,7 1,4
pääomaosuusmenetelmällä
käsiteltyjen
osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta
verojen jälkeen

TULOS ENNEN VEROJA 4,5 3,7 18,9 19,8

Tuloverot -0,5 -0,2 -2,9 -3,8

TILIKAUDEN TULOS 4,1 3,5 16,0 15,9

Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 4,1 3,5 16,0 15,9

Osakekohtainen tulos, euroa 0,24 0,20 0,93 0,92

KONSERNIN LAAJA
TULOSLASKELMA

2025 2024 2025 2024
MEUR 1.10. 1.10. 1.1. 1.1.
-31.12. -31.12. -31.12. -31.12.

TILIKAUDEN TULOS 4,1 3,5 16,0 15,9

Erät, jotka saatetaan
myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot 0,5 0,0 1,3 -0,4

Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut laajan tuloksen erät 0,5 0,0 1,4 -0,4
yhteensä

TILIKAUDEN LAAJA TULOS 4,5 3,6 17,4 15,6

Laajan tuloksen
jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 4,5 3,6 17,4 15,6

KONSERNITASE

MEUR Liite 31.12.2025 31.12.2024

VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 10,6 8,1
Maa-alueet 0,5 0,5
Rakennukset ja rakennelmat 1,5 1,6
Vuokrakiinteistöjen 1,2 1,5
perusparannusmenot
Alukset 409,7 423,5
Koneet ja kalusto 2,9 2,6
Käyttöoikeusomaisuus 8,5 5,2
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat 0,0 0,0
Pääomasuusmenetelmällä 12 57,8 54,6
käsiteltävät sijoitukset
Pitkäaikaiset varat 492,8 497,7
yhteensä

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 12,4 13,4
Tuloverosaamiset 0,1 0,1
Myyntisaamiset ja muut 13 33,9 40,4
saamiset
Rahavarat 47,6 55,8
Lyhytaikaiset varat 94,1 109,7
yhteensä

VARAT YHTEENSÄ 586,9 607,4

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma
Osakepääoma 1,8 1,8
Rahastot 49,7 49,6
Muuntoerot -2,9 -3,6
Kertyneet voittovarat 273,1 273,6
Emoyhtiön omistajille 321,6 321,5
kuuluva oma pääoma

Oma pääoma yhteensä 321,6 321,5

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 10 52,0 49,0
Korolliset velat 93,6 122,5
Vuokrasopimusvelat 6,5 3,3
Pääomasuusmenetelmällä 12 1,8 0,5
käsiteltävät sijoitukset
Muut velat 1,0 1,5
Pitkäaikaiset velat 154,8 176,8
yhteensä

Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 29,8 29,2
Vuokrasopimusvelat 2,4 2,7
Tuloverovelat 0,0 0,0
Ostovelat ja muut velat 78,3 77,1
Lyhytaikaiset velat 110,5 109,0
yhteensä

Velat yhteensä 265,3 285,9

OMA PÄÄOMA JA VELAT 586,9 607,4
YHTEENSÄ

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

2025 2024
MEUR 1.1. 1.1.
-31.12. -31.12.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden tulos 16,0 15,9
Oikaisut
Poistot ja 31,3 29,3
arvonalentumiset
Pitkäaikaisten varojen 0,0 0,0
myyntivoitot/-tappiot
Osuus osakkuusyrityksen -4,7 -1,4
tuloksesta
Muut erät, joihin ei 0,1 -0,1
liity rahavirtaa
Korkokulut ja muut 7,1 11,1
rahoituskulut
Korkotuotot ja muut -1,0 -2,4
rahoitustuotot
Osinkotuotot 0,0 0,0
Tuloverot 2,9 3,8

Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden 6,5 -0,3
saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos 1,0 -0,6
Ostovelkojen ja muiden 4,1 1,7
velkojen muutos

Maksetut korot -6,2 -9,8
Maksetut muut rahoituskulut -0,3 -0,7
Saadut korot 1,0 2,4
Saadut muut rahoitustuotot 0,0 0,1
Maksetut verot -0,1 0,0

LIIKETOIMINNAN 57,8 49,0
NETTORAHAVIRTA

INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit -11,9 -14,4
Investoinnit muihin -7,7 -5,1
aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Pääomasuusmenetelmällä 0,0 -5,0
käsiteltävät sijoitukset
Muiden aineettomien ja 0,1 0,0
aineellisten hyödykkeiden
myynti
Pitkäaikaisten saamisten - 0,6
muutos
Osakkuusyritykseltä saadut 2,8 2,2
osingot
Muista yhtiöistä saadut 0,0 0,0
osingot

INVESTOINTIEN -16,8 -21,7
NETTORAHAVIRTA

RAHOITUS
Pitkäaikaisten velkojen -29,2 -36,7
lyhennykset
Vuokrasopimusvelkojen -2,6 -2,8
lyhennykset
Maksetut osingot -17,3 -17,3

RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -49,2 -56,7

RAHAVAROJEN MUUTOS -8,2 -29,5
Rahavarat tilikauden alussa 55,8 85,3

RAHAVARAT TILIKAUDEN 47,6 55,8
LOPUSSA

LASKELMA KONSERNIN OMAN
PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma

Osake- Muunto Kertyneet Oma
- pääoma
MEUR pääoma Rahastot erot voittovarat yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2025 1,8 49,6 -3,6 273,6 321,5

Tilikauden tulos 16,0 16,0
Muuntoerot 0,0 0,7 0,7 1,3
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
kirjattavien - -
rahoitusvarojen myynti
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
kirjattavat 0,0 - 0,0
rahoitusvarat
Tilikauden laaja tulos - 0,0 0,7 16,7 17,4
Osingonjako -17,3 -17,3
Liiketoimet emoyhtiön - - - -17,3 -17,3
omistajien kanssa

OMA PÄÄOMA 31.12.2025 1,8 49,7 -2,9 273,1 321,6

Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma

Osake- Muunto Kertyneet Oma
- pääoma
MEUR pääoma Rahastot erot voittovarat yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2024 1,8 49,7 -3,2 275,0 323,2

Tilikauden tulos 15,9 15,9
Muuntoerot 0,0 -0,4 0,0 -0,4
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
kirjattavien 0,0 0,0
rahoitusvarojen myynti
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
kirjattavien 0,0 - 0,0
rahoitusvarojen
uudelleenarvostus
Tilikauden laaja tulos - 0,0 -0,4 15,9 15,6
Osingonjako -17,3 -17,3
Liiketoimet emoyhtiön - - - -17,3 -17,3
omistajien kanssa

OMA PÄÄOMA 31.12.2024 1,8 49,6 -3,6 273,6 321,5

TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN TAMMIKUU-JOULUKUU 2025 LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti ja
se on yhteenveto tilikauden tilinpäätöksestä IAS 34 -standardin mukaisesti.

Tilinpäätöstiedote on laadittu samoilla periaatteilla, arvioilla ja
arvostuksilla kuin viimeisin vuositilinpäätös, ellei toisin mainita.

Saadut julkiset tuet esitetään tuen luonteen mukaan liiketoiminnan muissa
tuotoissa, työsuhdeetuuksissa tai investointien vähennyksinä.

Rahavarat, joilla on lyhyt maturiteetti, esitetään käypään arvoon.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen
kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin
vuoksi. Korollisten velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa.

Yhteisyritys ja omistusyhteysyritys ovat yrityksiä, joissa omistajayhtiöllä on
huomattava määräysvalta. Sijoitukset sekä yhteisyritykseen että
omistusyhteysyritykseen on kirjattava taseeseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen
pääomasijoituksena.

Katso liitetieto 12

Tilinpäätöstiedotetta ei ole tilintarkastettu.

Pyöristyksistä voi syntyä +/- 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.

2. Arvioinnit ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS-raportointistandardien mukaisesti
yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden
arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja
velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen
sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen
tilinpäätöksen julkistamisajankohtana.

Vuonna 2025 merkittävää epävarmuutta aiheutti taloudellinen laskusuhdanne
liikennealueellamme, mikä on viime vuosina vaikuttanut asiakaskulutukseen
negatiivisesti. Epävarmuutta lisäävät myös vallitseva geopoliittinen tilanne ja
sen mahdollinen vaikutus erityisesti energian hintaan.

On vaikeaa arvioida, millaisia vaikutuksia epävarmuudella on ja miten se
vaikuttaa Viking Linen tulevaan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja
kassavirtaan. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista.

Konsernin alusten arvostus on tärkein arviointia vaativa osa-alue. Ulkopuoliset
arvioijat tekevät

säännöllisesti markkina-arviointeja. Alusten jäännösarvoa ja arvioitua
taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain, ja niitä korjataan, jos ne
poikkeavat merkittävästi aiemmista arvoista.

Konsernin vuokrasopimuksia arvostettaessa tehdään oletuksia siitä, tuleeko
konserni käyttämään mahdollisuutta pidentää sopimusjaksoa tai irtisanoa sopimus.
Oletuksia tehdään myös konsernin vuokrasopimusvelan nykyarvolaskelmissa
käytettävästä diskonttokorosta. Edellä olevat arvioinnit vaikuttavat konsernin
vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuden suuruuteen sekä myös
vuokrasopimusvelkojen lyhennysten ja käyttöoikeusomaisuuden poistojen määrään.

Johdon tekemien arvioiden perusteella tilinpäätöksessä 31. joulukuuta 2025 ei
ole tarpeen kirjata merkittäviä arvonalentumisia tuloslaskelmaan.

3. Maksuvalmius ja riskit

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 47,6 miljoonaa euroa (55,8 milj.
euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit olivat 22,1 miljoonaa euroa
31.12.2025 (22,1 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 57,8 miljoonaa
euroa (49,0 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli -16,8 miljoonaa euroa
(-21,7 milj. euroa) ja rahoituksen nettorahavirta -49,2 miljoonaa euroa (-56,7
milj. euroa).

Konsernin lainasopimuksissa on markkinaehtoiset lainakovenantit.
Rahoituskovenantit sisältävät minimivaatimukset likviditeetille ja
omavaraisuusasteelle sekä konsernin rahoitusnettovelan enimmäistason suhteessa
EBITDA:an. Lainakovenantit olivat asetettujen vaatimusten mukaisia kauden
aikana.

Yhtiön kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen
kyvystä luoda kassavirtaa liiketoiminnasta. Jos Suomen taloudellinen taantuma
syvenee ja geopoliittinen tilanne pahenee sekä energian hinnat nousevat
huomattavasti, yhtiö ei mahdollisesti pysty tuottamaan riittävästi kassavirtaa
tai saamaan lisärahoitusta velvoitteidensa täyttämiseksi.

Polttoainehintojen nousun riskin hillitsemiseksi konserni on 31.12.2025 tehnyt
kiinteähintaisia sopimuksia osasta MDO:n kulutuksesta vuoden 2026 ensimmäiselle
puoliskolle ja osasta LNG:n kulutuksesta ajalle 1.1.-30.9.2026.

1.1.2024 lähtien merenkulku sisällytettiin EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS).
ETS on yksi niistä ohjauskeinoista, joita EU käyttää saavuttaakseen omat
ilmastotavoitteensa sekä Pariisin sopimuksen mukaiset kansainväliset
sitoumuksensa. Viking Line on ollut velvollinen luovuttamaan päästöoikeuksia
laivaston kasvihuonekaasupäästöistä 1.1.2024 alkaen. Ensimmäinen luovutus
toteutettiin syyskuussa 2025. Viking Line hankkii jatkuvasti päästöoikeuksia
hintariskin vähentämiseksi. Päästöoikeuksien omistus sitoo pääomaa ja vaikuttaa
negatiivisesti likviditeettiin.

FuelEU Maritime -asetus tuli voimaan 1.1.2025. Asetuksen tavoitteena on lisätä
uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden osuutta eurooppalaisessa
laivastossa nousevan vaatimustason mukaisesti. Suomen hallitus on päättänyt
soveltaa FuelEU:n osalta saaripoikkeusta ETS:n tapaan 31.12.2029 saakka. FuelEU
Maritimen vaikutuksen likviditeettiin odotetaan olevan vähäinen ensimmäisen
viiden vuoden aikana.

Rahoitusvelkojen tulevat kassavirrat 31.12.2025

MEUR
Rahoitusvelkojen Vuokrasopimus- Korolliset
tulevat
rahavirrat
(rahoituskulut velat Ostovelat velat Yhteensä
mukaan luettuna)
1.1. 2026 - 30.6. 1,4 23,4 13,3 38,1
2026
1.7. 2026 - 1,4 21,0 22,5
31.12. 2026
1.1. 2027 - 2,5 23,5 26,0
31.12. 2027
1.1. 2028 - 2,2 21,0 23,2
31.12. 2028
1.1. 2029 - 0,9 15,4 16,3
31.12. 2029
1.1. 2030 - 0,9 14,8 15,7
31.12. 2030
1.1. 2031 - 0,6 31,5 32,1
Yhteensä 9,9 23,4 140,6 173,9

4. Segmentti-informaatio

Konsernin liikevaihto kasvoi 0,2 % ja matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 0,1
%.